Kuvien nimeämisestä

Rytikerttunen osmankäämiviidakon keskellä

Kuvien nimeäminen on joskus kiusallista: nimi ei saisi olla liian ilmeinen ja kuvaa latistava. Toisaalta sen pitäisi tukea kuvaa ja/tai olla heuristinen. Tässä muuallakin julkaistussa kuvassa päädyin kyseiseen nimeen seuraavista syistä:
- koska katsojat voivat arvioida kuvaa, halusin jo ennakolta sanoa: "Kyllä, kohde on keskellä, tarkoituksellisesti." Ideana on, että kohde sijoittelunsa puolesta häviäisi osmankäämiviidakkoon ja katse harhailisi sitä kehystävässä kaislikossa palaten aina välillä lintuun. Onnistuinko?
- lintu on erittäin vaikea tunnistaa kuvasta lajilleen. Siksi sen nimen mainitseminen kuvassa palvelee katsojaa. Toki voi vielä tutkia, olisiko se sittenkin luhta- tai viitakerttunen tai...
- jos kuva pitää nimetä, on tympeää lukea kuvan nimeksi xxx. Kuinka nimetä kuva, jota ei halua nimetä?

Loukattu orava

Olin viime syksynä ruokkimassa pikkulintuja pähkinöillä. Orava jäi ilman ja meni jurottamaan kiven päälle. Otin siitä mutaman kuvan ja jatkoin lintujen ruokkimista. Seuraavan kerran kun näin oravan se oli puremassa reikää kamerareppuni kylkeen - siihen kohtaan jossa pähkinät olivat.

Syksyn värikkäät perhoset

Elo-syyskuun vaihteessa kuvattu kirkasvärinen amiraali on keväällä Etelä-Euroopasta tai jopa Pohjois-Afrikasta meille vaeltaneen perhosen Suomessa syntynyt jälkeläinen, toisen polven maahanmuuttaja siis. Amiraali ei kestä Suomen talvea: edessä on vaeltaminen etelään tai kuoleminen syksyn kylmissä.